otsikko kertoo, mistä mä aijon tulla hehkuttamaan. paras viikonloppu ikinä! paras synttäri lahja ikinä! paras seura ikinä! mä niin toivoisin, että voisin elää tän viikonlopun uudestaan. Perjantaina Adamin keikka, lauantaina vähän vähemmän mukavaa istumista hotel kämpin edessä ja sunnuntaina samalla kaavalla, mutta suuremmilla tuloksilla. Keikka oli siis aivan mahtava! Adam veti hyvin, ja piti huolen että jokanen yleisössä nautti keikasta! Tulee kyllä ikävä sitä päivää. Lauantaina riparikirkon ja poikien playoff-pelin jälkeen suuntasin sitte Julian ja vähän myöhemmin myös Miiun kanssa hotel kämpille odottelemaan, jospa adam tulisi ulos. Muutamista työntekijöiden lupauksista huolimatta me seistiin siinä hotellin ovien edessä lähemmäs neljä tuntia turhaan. vähän vitutti. vaikka että me nähtiin sauli! Sunnuntaina samoilla suunnitelmilla suunnattiin taas hotellille yhden aikaan, eikä me jouduttukkaa odottamaan ku semmonen reilu tunti, ku adam tuli ulos hotellista! Se fiilis oli uskomaton, en voi vielkää uskoa, että seisoin parin vaivasen metrin päässä siitä miehestä! nimmarit ja kuvat jäi saamatta, mutta mä en koskaan unohda sitä tunnetta, ku adam käveli siihen autolle, hymyili ja vilkutti meille.
Se siitä sitte, kuvat alhaalla, ääni maassa, kurkku kipeeenä ja väsymys alkaa käydä sietämättömäks, joten lopetan tän stoorin tähän.
